Lähtö 21.3 myöhään illalla. Perillä Phuketissa 22.3
Hotelli Sunwing Resort Kamala Beachillä
Elefantti hotellin pihalla.
Hieno oli huone ja altaalle pääsi heti terassilta.
Hotellialuetta
Hetihän piti kokeilla onko vesi lämmintä... Tässä lentää Eemil
Pojat viettivät aikaansa altaalla. Kavereitakin löytyi.
Taisi olla toinen päivä, kun Eemil oppi uimaan ja kellukkeita ei enää tarvittu.
Minulla oli ajanvietettä siksi aikaa kun en uinut tai lukenut
Ihan kaikkina päivinä ei aurinko paistanut. Tämä taisi olla juuri se päivä, kun meidän piti lähteä ainoalle retkelle katsomaan thaimaalaisten arkielämää ja elefantteja.
Mutta ei tämäkään ilma uimista haitannut!
Meri kohisi niin, että kuului hotellille asti ja ranta oli tyhjä
Sadepäivan ja iltojen ajanvietettä oli kortin peluu. Illalla nukkumaan mennessä katseltiin poikien mukanaan tuomia dvd- elokuvia. Nyt on nähty kaikki kuusi osaa Beethovenista ainakin kolmeen kertaan. Kolmeen kertaan siksi, että aina joku nukahti kesken elokuvan.
Hotelli järjesti lapsille ja aikuisillekin ohjelmaa melkein joka ilta.
Pojat saivat ilmapalloeläimet yhtenä iltana. Vähän tuli Eetulle koko asiasta paha mieli, kun venäläispoika vei ilmapallon kädestä ja Eetu meinasi jäädä ilman.
Ruoka oli erinomaisen hyvää!
Katukeittiö
Eemil piti, Eetu ei.
Markkinat Kamala Beachillä.
Syötävää oli myös tarjolla. En kylläkään uskaltanut maistaa.
Fanta Sea. Upea huvikeskus. Kultaa ja kimalletta ja todella upea näytös! Näytöstä ennen kerättiin kaikilta kännykät ja kamerat pois. Joten kuvia ei ole. Olisivat voineet elefantit säikähtää salamavalojen räiskettä. Taisi muuten olla tiikereitäkin näytöksessä!
Pääsisäänkäynti
Tässä ravintolassa kävimme syömässä. Sinne mahtuu varmaan tuhat asiakasta.
Elefantit kuuluivat osana näytökseen. Komea elefantti patsas koristi teatterin sisäänkäyntiä
Kaksipäinen taikuri liittyi myös näytökseen
Pojat ratsastivat elefantilla, silittivät tiikerin pentua, pitelivät papukaijoja. Ja tässä me näytöksen jälkeen silittelemme elefanttia!
Kävellä ei sitten jaksettu hotellille vaan ajettiin tuk-tukilla. Olin kyllä ihan varna, että se kaatuu jossain kurvissa, sen verran vauhdille kuski päästeli. Taisi vähän poikiakin jännittää.
Tai en ole kyllä ihan satavarma jännittikö Eemiliä.
Tuk-tukeja odottamassa asiakkaita hotellin edessä.
Kamala Beachin kylää
Tsunamin muistomerkki
Kuningas on Thaimaassa pyhä. Kuninkaan pilkkamisesta voi saada vankilatuomion.
Kuningas ja kuningatar
Kaikenkokoisia pikku temppeleitä löytyy. Tämä hotellin pääsisäänkäynnin luona.
Vähän vaatimattomampi kylässä.
Vesipuhveli laiduntaa ihan rauhassa kylän päätien varrella.
puutarhamyymälä
sähkömiehen unelma?
Tällä alueella oli kylän ravintolat ja turistikaupat pääosin.
Ja kaupan oli tietysti vaikka ja sun mitä!
Kulkukoira. Muistuttaa muuten ihan pikkusen Nannaa!
Kamala Beachin kilometrin pituinen hiekkaranta oli kauniina päivinä täynnä ihmisiä.
Velvollisuuksiakin pojilla oli: Opettaja antoi kotiläksyjä. Ja niistä seurasi välillä itkua ja porua sekä hammasten kiristelyä. Tässä vielä kaikki menee hyvin.
ilta
Aurinko laskee
Kotiin lähtö tuli vääjäämättä. Viimeiset kuvat bussin ikkunasta
Kamala Beach viimeisen kerran
ananasviljelmä
Lentomatka kotiin oli pitkä. Välilasku tehtiin jossain Arabi Emiirikunnissa. Olisi ollut vaikka mitä taxfree tavaraa tarjolla, mutta niin olin väsynyt, etten edes vesipulloa jaksanut ostaa. Vesi sitten maksoikin koneessa 2,50 puolen litran pullo!
Pojat olivat tosi hienosti molemmat lentomatkat. Ei valituksen sanaa. Eikä edes tapelleet. Ei niitä kyllä päästetty vierekkäin istumaankaan!
Oma koti kullan kallis! Kotomaassa jälleen aamuyöllä 6.4
Elämäni ensimmäinen oikea loma. Kahteen viikkoon en tehnyt yhtään mitään. Olo oli erittäin rentoutunut hyvän loman jälkeen.