työntekijä ajattelee aina työnantajansa parasta ja sairastaa vain lomilla. Kuten meikäläinen. Kyllä meikäläiselle henk.koht. vähempikin ahkeruus välttäisi.

Pää täynnä tätä uusiutuvaa luonnonvaraa eli räkää,aivastuttaa,  rintaa korventaa, (voi se olla kyllä närästystäkin), eikä ruoka maistu miltään. Ei kyllä kovin kummoista jaksa tehdäkään. Mutta hyvä kun Miehelle makkarakastike kelpaa.

 Niin ja tulipa mieleen vielä sellainenkin asia tästä lomalla sairastamisesta. Epävirallisesti (emme ole saaneet minkäänlaista virallista kirjallista tai suullista noottia vielä) työpaikkaterveydenhuolto on siirtynyt 50 km päähän.  Eipä tarvitse lähteä ajelemaan sinne asti sairaustodistuksen saamiseksi, jota esinaisemme vaatii ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Tosin, kun ei ole kuumetta, menisin töihin. Ja vaikka olisi kuumettakin niin sen saa muutamaksi tunniksi alas kun ottaa tarpeellisen määrän pillereitä. Kunhan katsoo, että pysyy virman katiskalla tiellä.

Meillähän on useimmat viikonloputkin töitä. Jos sattuu sairastumaan lauantaina, vaikkapa vatsatautiin, on mentävä paikalliseen sairaalaan saadakseen sairaustodistuksen. Tai näyttäytymään yöllä päivystävälle, joka toteaa sairauden laadun. Yöllä päivystävälle näyttäytyminen vie vähemmän aikaa kuin sairaalan päivystyksessä istuminen. Ajatelkaa 4-8 tuntia ripuloivana ja oksentavana sairaalan päivystyksessä......  Siinä lääkärikin ilahtuu kirjoittaessaan sairaustodistusta. Takautuvasti kun ei voida maanantaina kirjoitella sairaslomia. Siksipä, jos jalka nousee niin lehdenjakaja tulee kyllä töihin.

Eipä nyt maalailla piruja sienille eikun seinille

Olo onkin jo paljon parempi.