on ylen mielenkiintoista. Ainakin toisinaan.

Viime yönä on varhaisjakaja ensinnäkin jo töihin mennessä väistellyt peuroja, piirillä jäneksiä. On varhaisjakaja nähnyt komean hirven, kuolleen minkin. Piti oikein varhaisjakajan pysähtyä tutkimaan mitä korppi nokki. Minkkihän se. Emo kaiken lisäksi. Jossain puunkolossa pikkuiset minkinpoikaset nyt nääntyvät nälkään

Kaiken kukkuraksi piti varhaisjakajan leikkiä lammaspaimentakin. Oli päässyt musta (tietysti) lammas aitauksestaan, Keskellä tietä se seisoskeli ja piti varhaisjakajan oikein kehoittaa sitä väistämään. Eihän se mihinkään mennyt. Muisti sitten varhaisjakaja sen  isäntäperheensä mukaisesti olevan ruåtsinkielinen. Sanoi varhaisjakaja topakasti lampaalle, että bort från vägen! Takaisin tullessaan ajatteli varhaisjakaja ottavansa lampaan kainaloonsa ja vievänsä sen isäntäperheen rappusille, soittavansa ovikelloa ja sanovansa, että tässä tämä. Ei viitsinyt varhaisjakaja häiritä ihmisten unta ja koskapa lammas rauhallisesti katseli kaveriaan aidan vieressä, jätti varhaisjakaja sen siihen.

Ensi yönä onkin varhaisjakajalla harjoittelija mukana kaupunkipiirillä. Saapi siinä harjoittelijakin juosta kerrostaloja.