kokeilla tällästä murrekirjottamista, ku niitä juttuja on ollu aina nii kiva lukee .En vaa tiiä onko tää karjalaisisän ja savolaisäitin länsiuusmaalainen murrekirjotus nii kauheen kivaa luettavaa. Enkä kyllä tiiä onko tää edes minkäänlaista murretta, onpahan vaa mun tapa puhua.

Kerrotaas sitte vaikka tästä päivästä. Mähän olin niinmaanperusteellisen nopee tän aamun jakokierroksel, et olin valmis heti viiden jälkee. Kotona Lilli tapansa mukaa vielä veteli hirsiä mun sängyssä pää tyynyllä. Eikä heränny ennenku kilistelin avaimia sen korvan juuressa.

Päätin olla hyvä matte tänä aamuna ja lähtee iha lenkille Lillin kans. Aattelin, et mennään iha oikeelle lenkille, mut ku Lilliä ensi huusin viis kertaa tulemaan ja sitte tää kömpii sisältä, nii päätinki et  tehään vaa se pieni lenkki liiterin ympäri. Mää edellä ja Lilli hitaasti perässä. Sitte aattelin, et ku on kerra noin vaikeeta, nii tehään iha minilenkki. Lilli sentää senverra innostu, et se oikee juoksi mun ohi ja ootteli sitte liiterin edessä. Mä kysyin sltä, et mennäänkö uudestaa vai meetkö sä tutumaa. Lilli käänty ja lähti kävelemää takasi päin. Eli se päätti sitte mennä jatkamaa unia. Mies oli keittäny kahvii ja tietysti Lillin piti odottaa, että se saa sen leipäpalan ja sitte se hävis kammarii.

Mies ku on tollasta ahkarampaa sorttia, nii se lähti jo enne kaheksaa niittämää heiniä pois taimien ympäriltä mettästä. Me Lillin kans mentii nukkumaa. Mä heräsin siihe ku Mies katteli meitä makuukammarin ovelta ja Lilli heräs vasta ku Mies äänee sano, et Lilli se vaa nukkuu. Oikee vahtikoira. Mä en edes kuullu vaikka se ajo traktorilla pihan läpi liiterille. Siis Mies.

Nytki muute Lilli kuorsaa jalkojen juuressa ku vanhat ukot.

Täs nyt sitte pitäis päättää viittikö olla ahkera tänään vai ei. Pyykit nyt ainaki pitäis pistää kaappiin tai sitte voi tietysti odottaa, et ne itestään siitä häipyy suurin osa takasi likapyykkiin. Lämmin päivä näkyy tulevan. Onneks meillä tuulee aina, nii se vähä viilentää.

Miniä on hankkinu koiranpennun. Nyt niillä on neljä ranskista ja yks pihakoira. Eetu jo eile soitteli ja kyseli, et koska me mennää kattomaa sitä pentuu.. Muute ne on aika korisijoita. Lilli ainaki pelkää niitä. Kerra ku niil oli yks koirista tääl, niin Lilli meni sängyn päälle eikä tullu sieltä pois.

Kuorsaus vaa yltyy lattialla. Voiks koirat tosiaan nukkuu 20 tuntii päivässä? Tai vähä enemmänki.