yö. Piirien kanssa oli  häikkää ja lopputulokseksi jäi, että ajoin kolme piiriä. Kaupunki säästää, eikä koko kaupungissa pala yhtään katuvaloa,  niin viime yönä oli jo suorastaan pimeää. Taskulamppukin unohtui omaan autoon, niin piti sitten ajaa se kaupunkipiiri  muitten piirien välissä. Ja Murphyn lakeja noudattaen se yön ainoa sadekuuro iski juuri silloin kun jaoin rivitaloja ja kerrostaloja.

Sitten eläinpäivitys. Jätetään ne kissat tältä yöltä ja keskitytään vähän muunlaisiin eläimiin. Töihin mennessä siili mennä vipelsi lastauslaiturilla ja aidan rakosesta livahti ravintolan takaovelle. Meillä kun tämä jättöpaikka sijaitsee viksusti ja vilmaattisesti ravintolan takapihalla. Onneksi takaovesta ei enää kuljeta edes pubiin eikä sitä käytetä tupakkapaikkanakaan .Se on tehokkaasti hillinnyt kyydin tarvitsijoita öisin. No, nyt kesällä ravintola on niin hiljainen, niin hiljainen, kun porukka irrottelee yhtä pimeässä ekenäsissä. Nyt eksyin taas varsinaisesta aiheesta. Toisen siilin näin livahtavan maaseudulla pusikkoon laatikon vieressä.

Yksinäinen viime vuoden vasa katseli siellä, missä toissa yönä näin emän ja vasan. Kurjenpoikasia oli kolme pellolla emon silmänpidon alla. Tämä oli eri poikue kuin se jonka näin viime viikolla. Olivat isompia poikasiakin.

Joku oli nähnyt ilveksen tuossa vajaan viidenkymmenen metrin päässä. Miehellä onkin huoli Nannasta. Ja kyllä se ilves Lillinkin nappaa. Onneksi Lilli ei viihdy yksin pihalla.

Se karhu on vielä bongaamatta!

Ja yhtä hikinen päiväkin on. Tulin niin myöhään kotiin, että  nukuin melkein kahteentoista. Tai taisi olla vähän ylikin. Lilli tiukasti selän takana kuorsaamassa. Ja kohta on jo ilta. Niin ne vaan päivät menee.

Täytyy mennä putsaamaan ruppamansikat, jotka ostin torilta tänä aamuna. Kyllä ne hilloksi kelpaavat.