Ylös 05.15, kahvia ja ruisleipää. +8 C. 

Postia oli niin paljon vähemmän, että lajitteluun meni aikaa 1,5 tuntia vähemmän kuin eilen. 

Kahvihuoneessa köhi ja pärski sairaana töissä olevat. Ei kuulemma tee mieli joka aamu soittaa työterveyshuoltoon ja kerjätä sairaslomaa. "Varsinkaan kun kuulustellaan kuin pinnaria", kuului pöydän takaa köhimisen seasta. Raspikurkkuja kuului olevan useitakin, niitä joilla oli tauti jo paremmalla puolella.  Kaipa tämä tauti kiertää koko työpaikan. Ja sitten tulee joku muu räkätauti.

Joutui postintäti taluttelemaan reitin varrella vanhaa pappaakin. Pappa oli naapurissa vierailulla.  ( Veteli sikeitä naapurin mummon sängyssä.) Ja kun kerran paketti tuli, niin pitihän sitä kotiin päästä. Oli pappa kovin mielissään kun käsikoukkua astelimme. Ja pyyteli anteeksi, kun on niin hidas. 

Kovin viileä päivä oli. Piti ihan takkia vetää niskaan. Ja sitten riisua pois, kun aurinko alkoi paistamaan. Yksi pikkuruinen valkohäntäkauriin vasa ylitti tietä. Nätti oli, pilkut selässään. 

Takaisin jakokierrokselta tullessa poikkesin leipomossa. Kuppi kahvia ja täytetty sämpylä mukaan. Ynnä kassiin kanelikorppuja ja porkkanaleipä.

Valmista tuli  klo 14.40. Ylitöitä 10 minuuttia. Mietin menisinkö käymään kirpparilla, mutta olisi pitänyt ensin mennä pankkiautomaatille, enkä viitsinyt. Kaupan kautta piti  kuitenkin käydä. Sitten kotiin iltapäiväkahvia nauttimaan. Se oli hieman myöhässä tänään, kun Mies oli siivonnut. Pölyimurikin oli kuumennut niin, että suodatin miltei suli. 

Iltapäiväkahvin jälkeen oli aikaa istahtaa pihakeinuun  nauttimaan auringosta. Pilvet tulivat pohjoisen suunnasta ja vaikka aurinko lämmitti, tuuli oli sen verran viileä, että paljaita polvia alkoi jomottaa.

Pesaisin lattiat ja pyyhin pahimpia pölyjä. 3/4 osaa lapsista pyörähti käymässä ja se neljäskin soitti Hollannista ja kysyi, että mikä numero siitä Borduur Blad- lehdestä piti ostaa.

Ruuaksi oli eilisiä perunoita uunissa juuston kanssa paistettuina ja kaalikääryleitä ynnä puolukkahilloa.