lehdenjakaja? Lehdenjakajan ammattikunta on yksi suurimmista, jotka jäävät sairaseläkkeelle masennuksen takia. Tai ainakin sairauslomalle.

Lehdenjakajiksi usein hakeutuu ihmisiä, jotka ei tykkää ihmisistä. Ei syrjäytyneitä, vaan ihmisiä, jotka ei yksinkertaisesti tykkää muista ihmisistä. Siinä jo usein siementä todelliseen  masentuneisuuteen. 

Joillekin kai lehdenjako on se vihoviimeinen työ, jota haetaan kun ei mitään muuta ole. Jos piiriaika on pari tuntia, ei siitä montaa roposta kerry. Ja se pännii / masentaa, kun pitää yöllä nousta ja saa muutaman sata euroa kuussa.

Joillekin on vaan liikaa jakaa ensin lehtiä yöllä ja sitten mennä vielä päivätöihin, jotta leipää riittää. Eikä rahat sittenkään välttämättä riitä, jos sattuu olemaan pankkilainaa muutama satatuhatta. Siinä vaiheessa  se alkaa.

Sitten tätä toisenlaista "masennusta" Seurallisten ihmisten sosiaalinen elämä kärsii aikalailla jatkuvasta yötyöstä. Varsinkin nuorten viikonloppubiletys kärsii ankarasti. Siksi kai joillakin nuorilla  ja joskus vanhemmillakin viikonloppuna on a) flussa, b) kuumetta, c) mahatauti / pahoinvointia, d) selkä kipeä, e) polvi kipeä, f) auto rikki, g) ei muista muuten vaan tulla töihin.

Ja me suomalaisethan ollaan masentunutta kansaa. Syksy masentaa ja kevät masentaa ja rahapula masentaa ja sekin masentaa kun naapurilla on hienompi auto / talo / vaimo /mies ja vaikka mitä kuin meillä. Eikä huvita.

Täytyy sanoa, että joskus tuntuu kurjalta. Maaliskuussa kun sataa jalkarätin kokoisia räntälöppösiä ja on viikkotolkulla harmaata ja ankeaa. Esikoinen sanoi, että häntä kun masentaa niin masennutaan sitten oikein kunnolla ja jätetään kaikki ylimääräinen pois ruokavaliosta ja siinä masennuksen kynsissä aina putoaa muutama kilo. Tai kun oikein pännii, niin tehdään vatsalihasliikkeita niin kauan, että pänniminen loppuu.

tai sitten ei.