Alkuviikosta yhtenä iltana koiruudet menivät ulos iltapissille. Lillikin jäi pihalle , kun menin jotain vielä sisältä hakemaan. Ja sitä ei juuri tapahdu, sillä yleensä koira seuraa kuin varjo. Kohta alkoi kuulua norjanangervoaidanteen alta kauheaa haukuntaa ja murinaa ja vaikka mitä ääniä. Ensin luulin, että se oli naapurin kissa tai joku vieras koira. Piti oikein huutaa Miestä apuun katsomaan. No, supikoirahan se siellä mellasti. Siis supikoira , joka vaaran uhatessa teeskentelee kuulemma kuollutta. Vaan kauhea oli meteli ja Mies pelkäsi, että silmillehän se sieltä tulee. Luin jostakin, että supikoira on ainoa koiraeläin, joka ei hauku. Tämä yksilö kyllä päästi kaikki mahdolliset äänet. Koirat sain sisälle  ja supikoirakin pakeni metsään.

Seuraavana päivänä  Mies kiersi tonttia ympäröivää aitaa ja löysi paikan, josta supi on pihalle tullut. Nyt ojanpohja on niin täynnä oksia ,ettei sieltä tule hiirtä isompi otus.

Lillillä on oikea spanielin katse. "Ikinä ei mulle anneta mitään. Anna nyt nami pliiiiis"

Laarrsson on ollut Miehen kanssa perunan nostossa ja muissa tärkeissä töissä. Tämä tosin ennen perunan nostoa. Tassut olivat sen jälkeen vähän mustemmat. Muuten ovat Laarrssonin puutarhatyöt olleet unohduksissa kesän ajan.

 

Kukkakaupassakin  alkaa taas löytyä yhtä sun toista pikkuaskaretta. Joulumessutkin menivät jo elokuussa(!) Ne on siitä huvittavat messut, että tavarat tilataan messuilta ja sitten ne tulevat, jos tulevat, ennen joulua. Taitaa Kukkakauppiaalla olla vieläkin joitain viime vuonna tilattuja tavaroita tulematta.

Viime yönä ajaessani vanhainkodin ja palvelutalon lehtiä viemään, hupsis, siellä istuu mäessä mummo rollaattori vieressä kumollaan. Mummokin oli aika heikossa kunnossa  ja hoki, että nyt minä kuolen tähän. Kyllä oli painava , vaikka olikin niin laiha, kun nostin auton penkille istumaan. Soitto hätäkeskukseen, ambulanssi tulossa. Kesti muuten 30 minuuttia. Sillä välin sain sentään kiinni jonkun ihmisen vanhainkodista ja saatiin edes kunnon peitto. Ambulanssimiehet vähän katselivat ja sitten taluttivat mummon takaisin asuntoonsa palvelutaloon.

Onneksi satuin paikalle, muuten olisi mummo saanut istua siinä monta tuntia ennenkuin vanhainkodin henkilökuntaa olisi tullut töihin. Eikä yökään ollut kovin lämmin, 7 C.

1 (yksi) yö töitä ja sitten pääsee syyslaitumille.