oli todella upea. Jopa niin upea, että melkein en inhoa talvea juuri nyt. Koirat olisivat viihtyneet ulkona kauemminkin. Otettiin Miehen kanssa sauvat ja vedeltiin huvin vuoksi muutama kierros. (Yksi kierros on n. 150-200 m.) Tällä kertaa ei Maija yrittänyt ottaa "keppiä" niinkuin sillä on yleensä tapana.

Pitäisiköhän ottaa sauvakävelystä  hyvä tapa näin talvella. Siinä saisi koiratkin liikuntaa, kun emäntä vetelee kierrosta tunnin pihalla. Töissä ei juuri nyt hyötyliikuntaa saa, kun piirit ovat autopiirejä, eikä kerrostaloja ole kuin muutamia. Työntekijöitäkin on tarpeeksi tällä hetkellä, joten toiveissa on saada pitää kaksi vapaapäivää viikossa. Vaan tilannehan saattaa muuttua jo ensi viikolla.

Viime yö meni vanhasta muistista, melkein ainakin. Kunnan varikon postilaatikko oli jälleen  ties kuinka monennen kerran räjäytetty tuhannen päreiksi ja niin oli kirjaston iso metallilaatikkokin kappaleina. Aikuiset ihmiset hyi! Tai ainakin yli 18 v ? Niin mahdoton sumu oli yöllä isolla peltoaukealla, että ilman aurauskeppejä en olisi varmaankaan löytänyt sinne mihin olin menossa.

Pitäisi varmaan tehdä se "pitäisi"-lista jonakin päivänä. Kun on taas niitä pitäisi asioita aika paljon. No, sitten joskus. Nyt pitää toipua aurinkoisesta päivästä.