jälkeen pitäisi ihmisen herätä virkeänä uuteen päivään. Sanovat asiantuntijat.

Minkähän tautta minulla kolottaa ja sieltä sun täältä ja olo on joskus kuin jyrän alle jääneellä. Ehkä osuutensa siihen on nukkuma-asennolla. Jälleen asiantuntijat sanovat, että paras asento nukkua on selällään. Olikohan tässä nukkuma-asentotutkimuksessa muuten kyse rintojen muodosta ja kiinteydestä tms.? 

No mutta kuitenkin. Selällään en voi nukkua, sillä silloin ei tässä talossa ei kuulemma nuku kukaan mukaan. Väittää Mies, joka myös väittää, että kuorsaan kuin lähdössä oleva suihkukone. Sitä paitsi silloin herätessä on selkä niin kipeä, että tarvitsee nosturin ennenkuin pääsee sängystä ylös.

Vasemmalla kyljellä ei voi nukkua, kun lonkkaa alkaa särkeä ja sitä myöten polvea ja lopulta nilkkaa. Lonkkanivelen jonkunkalvon jokutulehdus sanoi työterveyslääkäri. Se on välillä pahempi ja välillä parempi, riippuen siitä paljonko olen joutunut rappukäytävissä ravaamaan. Toisellakaan kyljellä ei voi nukkua, kun olkapää on kaikesta nostelusta juuri tällä hetkellä aikas kipeä.

Oikein vatsallaankaan ei voi nukkua, kun kättä ei saa mukavasti tyynyn alle, kun olkapää juuri siinä asennossa on kipeä ja toisella kyljellä en osaa nukkua vatsallaan.

Siispä nukun jonkinlaisessa mykkyrässä, joka on rinta-asiantuntijoiden mukaan erittäin huono asia rintojen kiinteyden tms tähden, mutta se on kyllä tässä tapauksessa rintojen suhteen jo myöhäistä, nukkuisinpa sitten ihan missä asennossa vaan.

Joka tapauksessa ei ole sellaista aamufiilistä enää kuin oli vielä kymmenen vuotta sitten: Ylös sängystä, piiiitkät venyttelyt ja virkeänä päivään. Nyt jos venyttelee piitkään tulee jos jonkinmoista kramppia ja suonenvetoa milloin mihinkin osaan .

Kestää aamuisin vähän aikaa ennenkuin vertyy ja taipuu.

Tämä on sitten kai sitä vanhuuden esiastetta.

Vielä tähän lopuksi vähän tärähtänyt kuva öiseltä jakolenkiltä. On aivan mahtavaa ajella kevätyössä!