tuntuu paranevan hyvää vauhtia. En ole tosin uskaltanut suuhun vielä kurkistaa. Pihalla riittää vauhtia jo liiankin kanssa. Siankorva hävisi nopeasti. Sai siinä olla erotuomarina kun kolme koiraa järsi siankorvia ja varastelivat niitä toinen toisiltaan. Lilli se on varsinainen rosmo.

On muuten siankorvilla hintaa, yli euron kappale. Joku on keksinyt aikoinaan hyvän bisneksen. Ja kaikkea löytyy, saparoa, töpseliä, sorkkaa.....

Vielä olisi kolme punaista viinimarjapuskaa keräämättä ja keräämättä taitavat jäädäkin. Mehua on jo yli sata litraa. Sellaisenaan voisi pakastaa vähän, vaikka ne ovatkin niin hiivatin happamia. Voi niistä vispipuuroa sentään tehdä. Jonka minä sitten saan syödä yksinäni...

Huusholli on kuin hävityksen kauhistus. Ei sitten niin millään tahdo löytyä sopivaa hetkeä (eikä halua) siivoukseen. Aina on jotakuta vietävä jonnekin tai haettava jostakin. Ja sitten loppupäivä tulee urheilua töllöttimestä..

Eilen käväisin kaupungissa ja ostin Novitan Puro-lankaa, Iltanuotio. Siitä meinasin aloittaa joululahjojen teon. Tänä vuonna saavat kaikki vain kotona tehtyjä lahjoja. Arvostavat sitten niitä tai ei.

Jaahas, vakuutusyhtiön täti odottelee..

ja ettei totuus unohdu: Usein luulen oman reppunsa olevan raskaimman kantaa, kunnes joutuu kantamaan jonkun muun reppua.