ei puuttunut kuin peurakolari. Olisi ollut parempi olla nousematta sängystä tänä aamuna.

Siinä se alkoi aamu kolarilla nosto-oven kanssa. Vaikka edellinen oli juuri ajanut ulos, perävalot vilkkuivat parinkymmenen metrin päässä, ja minä ajanut ohi ovisilmän, jostain syystä ovi lähti laskeutumaan ja jysähti tuulilasin yläpuolelle. Kuhmu tuli. Ja vahinkoilmoitusta saa alkaa väsäämään.

Sitten se katiska ei käynnistynyt kerrostalon pihalla. Sitä siinä yrittelin käynnistää ja ajattelin, että joku ukko sieltä vielä haulikon kanssa ilmestyy, noin kuvainnollisesti, kun siinä makuuhuoneen ikkunan alla sahasin. Tein kaikki osaamani ja muistamani temput, mutta kun ei, niin ei. Päivystäjä ajoin parinkymmenen kilometrin päästä ja kokeili. Kolmannella se käynnistyi! Onneksi ei tarvinnut tilata hinausautoa.  Sitten Murphyn laki iski oikein kunnolla.  Tietysti kun olin päässyt hyvän matkaa maaseudulle. Prke puuttuu nippu lehtiä! Taas soittamaan onnelliselle päivystäjälle. Lehdet sitten tulivat aikanaan, eikä jakokaan myöhästynyt kuin tunnin. Sivutiet ovat todella liukkaita. Ei parane tehdä äkkijarutuksia. Voi olla, että liukuu ties mihin.

Ajattelin, ettei puutu kuin se peurakolari niin olisi ihan täydellinen murphypäivä. Ajatusta sängystä nousemattomuudella sitten toteutin päivällä kahteentoista asti.

Muuten on kyllä ollut ihana päivä. Oikein sielu lepää. Päivällä kun ajoin kylille, puut olivat hienossa kuurapuvussa. Yöllä oli pakkasta -14. Työkaveri pelasti papparaisen, joka alusvaatteisillaan hortoili yöllä ulkosalla. Onni, että on lehdenjakajat!