ja kerätä kanttarelleja ellei niitä ole vähintään  kunnon keltainen rypäs. Tänään enää kävelin ja keräsin ne, jotka kulkureitille osuivat. Metsässä taas kävin koiruuksien kanssa, niin siinä samalla. Harmi kun puolukoita ei ole juuri ollenkaan. Tai sitten ne ovat pieniä ja erittäin epätasaisesti kypsyneitä. Osa on jo varisseet ja osa on vielä toisesta poskesta vaaleita.

Eilen kävin pitkästä aikaa kaupungissa ja löysin halpakorista kaunista vihreää. Harmi kun oli vain kuusi kerää jäljellä.

Mies alkoi perunannoston ja nyt sitten taas kuullaan: "onpa isoja/pieniä/rupisia/ruttosia" Onneksi on vain muutama rivi. Sen verran ettei tarvitse juurikaan kauppaan turvautua perunoiden suhteen.

Eilen ja tänään on jo kunnon syysilmaa. Aurinko pilkahtelee ja tuulee reippaasti. Mielikin reipastuu.

Lassi laalapataa on pitänyt huolen, että kaikista koreista on järsitty ainakin malliksi sankaa.

Se olisi sitten sienten laittamista. Maanantaisetkin odottavat pannulle pääsyä jääkaapissa.