on Lilli. Mitähän sekin noutaa? Minun kenkiäni ja miehen hanskoja sekä kaikkia minun pitämiä vaatteita.

Aamuisin, kun Lilli huomaa, että olen riisunut yöpaidan, alkaa vimmattu hakeminen. Kurkistellaan ja haistellaan kaikki tuolinpäälliset ja pöyhitään sänky päiväpeiton ja tyynyjen ja peiton alta. Sitten tullaan häntä heiluen yöpaita hampaissa ja murahdellaan muille koirille. Yöpuulle mennään vasta kun löytyy joku minun vaatekappale. Sukat ovat halutuinta tavaraa.

Tämä noutava lintukoira inhoaa vettä eikä suostu kuin kastelemaan vähän jalkojaan järvessä. Saunassa se istuu lauteilla niin kauan kunnes aletaan vettä käytellä. Silloin tulee kiire ulos.

On Lilli yhden kerran uinut. Se oli toissa kesänä, kun se hyppäsi laiturilta minun perääni. Se painui pinnan alle umpsukkeloon. Vävy sen nosti kaulapannasta takaisin laiturille ja siihen loppui Lillin uintikokeilut. Mahtaakohan se edes osata uida?

Enemmänkin Lilli on ylöskaivava myyräkoira. On taas kukkapenkki sen näköinen, että on myyrää kaivettu. Tämä yksi myyrän pahalainen kaivaa joka yö kukkapenkissä ja on jo melkein saanut herttakellon tapettua. Arrgh! Isot multakasat vyöryvät kukkapenkistä ja käytävät jatkuvat vaikka kuinka pitkälle. Ei varmaan nouse yhtään tulppaania siihen penkkiin ensi keväänä. Se pahalainen on varmasti vieritellyt ne omaan varmuusvarastoonsa.

Nannannatiainen on täällä yötä, että Tytär saa edes yhtenä iltana rauhassa uida ja saunoa mökillä. Nanna kun tuppaa hermostumaan uimisesta ja varsinkin kiljaisuista joita veteen hyppäävät uimarit pinnalle tultua päästelevät. Nanna ei veteen mene. Laiturilla vaan inisee.

Juu ja loman toinen päivä on illassa.

Tässä nukkuu noutava lintukoira emännän vaatekasan vieressä koiranunta toinen silmä auki.