50 % karjalainen ja 50 % savolainen, niin piti sitten kokeilla lanttukukon tekoa.

Otettiin esille oikein karjalaisten keittokirja, kun savolaista ei tähän hätään löytynyt. Ja sitä paitsi nuo savolaiset taitavat enemmän väännellä niitä kalakukkoja.

Ohje sanoo: 3,5 dl vettä, 1kg ruisjauhoja, suolaa. ??!. Laitettiin vettä ja jauhoja, ihan oikein mitattuna, ja taikinasta tuli kivikova ruisjauhoklimppi. Siinäpä sitä kaulimista sitten olikin. Lantut ja läskit sisälle ja kukko kiinni. Kun se vihdoin viimein viimeisillä voimilla oli kaulittu.

Ohje sanoo: Paistetaan 200 asteisessa uunissa n. 1-1,5 tuntia ja sitten haudutetaan vähintään yhtä pitkä aika kuin paistetaankin hyvin käärittynä. Ja sitten syödään. Paistettiin varmuuden vuoksi vähän kauemmin ja haudutettiin monta tuntia pyyhkeeseen ja miehen vanhaan villapaitaan käärittynä. Vesi kielellä.

Karjalassa tämä kukko korvasi ilta-aterian ja sen kanssa nautittiin vain maitoa tai piimää ja vähän voita päälle.

Ei muuten nyt ilta-ateriana syöty! Ei pystynyt veitsi eikä mikään muukaan keittiöstä löytyvä ase. Kirvestä en viitsinyt hakea. Tämä ohje taisi olla karjalaiseen tappokukkoon. Tällä kun iltasella kumautti ukkoa päähän niin ei se vähään aikaan valittanut.

Lantut ja läskit kaavin sisältä. Ne sentään syötiin. Tai oikeastaan vaan lantut. Läskit olivat sen näköisiä kuin rasvaimussa.

Seuraavan kerran teen karjalaissavolaisen lanttukukon omalla ohjeella. 

Takuulla.