Kyllä Luoja on ollut suuressa viisaudessaan kauaskatseinen. Jaa, miksiköhän. No siksi, ettei naiset saa lapsia enää liian vanhoina.

Ja miten olen tullut tähän järisyttävään tulokseen?

Olen ollut lapsenvahtina tämän päivän. Vahdittavina kaksi poikalasta, iältään 5v10kk ja 7v 8 kk. Pojat on ihan kilttejä, vilkkaita normaaleja poikalapsia. Koko ajan menossa, kyselemässä, ulos, sisään, ulos, sisään, sitä tätä, nälkä, jano, sinne ,tänne, ulos, sisään, mitä, miksi, voinko, saanko.......

 Ei meinaa millään pysyä perässä, eikä jaksaa. Piti jo ottaa kymmenen minuutin torkutkin kun pojat menivät vaarin kanssa laittamaan linnuille ruokaa. Tosin väsymykseen osansa saattaa olla työyöllä ja liian lyhyillä unilla sen jälkeen.

Poikien kanssa käytiin kirpparilla, kaupassa, pajunkissoja hakemassa. Ollaan askarreltu pääsiäiskoristeita ja kohta aletaan laittamaan ruokaa. Siinä kaksi apuria kärppänä mukana. Nuorempi on hakenut puulaatikon täyteen puita ja veistelee nyt tylsällä ruokailuveitsellä, kun en uskaltanut puukkoa antaa, lusikoita puupalasista. Siinä on onneksi touhua vähäksi aikaa, ja mummille siivoamista.

Maija parka ei uskalla sisälle tulla, kun täällä on sellainen meno. Lilli vähän luomien välistä kurkistaa ja jatkaa nukkumista.

Kirpparilta  sattui osumaan käsiin muutama kirja: Jari Tervon Rautapää ja Isän päiväkirja. Eeva Nikoskelaisen Hetä Hörkkö ja kaksoiskierteen lumo sekä Mauri Sariolan Näin tekivät ritarit. Ja vanhempi pojista halusi kirjan Susikoira Roi ja kahvilakeikka. Ja nuorempi Pokemon krääsää.

Kaipa se on aloitettava ruuanlaitto apureiden kera. Makkarakeittoa, voipi olla ilman makkaraakin, niin sitten se on perunakeittoa. Tiedä koska sitä jurskauttaa johonkin sirpaleeseen. Omissa perunoissa ei niitä ainakaan ole.