Näin sanoo vanha kansa Paavalin päivästä Kustaa Vilkunan mukaan:

Paavalina karhu kääntää kylkeä ja sanoo: Hoh hoh talvikin on puolessa.

Paavali talvenselän taittaa

Paavali parasta talvea.

Paavali on talvennapa.

Sakkolassa vietettiin Paavalinpäivää seuraavasti: lapset lähetettiin tuvan katolle jäätynyt sian papelo hampaissa, ja harjalle päästyä ne huutelivat: " Paaval päivä, talvennapa, sian paska, kultanuppu, talvenselkä paukahtaa." Sitten purtiin papelo poikki ja ja palat heitettiin alas, toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle harjaa. Ensimmäiselle palalle sanottiin:" Suven puolelle." ja toiselle :"Talven puolelle."

Myös rakuunan hevonen, mikäli  kahdella talolla oli  yhteinen ratsumies, vietiin Paavalina toiseen taloon. Sisäruokinta kausi oli siis kahtia.

Paavalina, niin uskottiin, oli tullut vasta puolet talven lumesta.

Meren rannikolla oli Paavalin päivän pyry hyvän silakkasaaliin enne.

Paavalin päivästä ennustettiin hernesadon suuruutta.  Hernekeitto olikin sen päivän ruoka.

Jos Paavalina aurinko paistaa niin kauan, että ehtii hevosen valjastaa/ että juopunut ehtii hevosen valjastaa/että mies ehtii hevosen selkään hypätä, tulee hyvä vuosi ja pouta vuosi.

"Onko Paavalina pitkät halkopinot , onko lasta kätkyessä?" Hyviin tapoihin näet kuului, että miniä tai nuoriemäntä sai lapsen syystalvesta ja oli seuraavana kesänä vapaana ulkotöihin, eikä maannut lapsivuoteessa.

Paavalin päivän iltana Pohjanmaalla kulkivat markkinapukit. Talosta taloon hullunkurisesti pukeutuneina tanssien piiriä talon lattialla varoen ettei tunnisteta. Kustaa Vilkunan mukaan tässä on ilmeisesti kysymys vanhoista laskiaismenoista ennen paastoa.

 Armon Vuonna 2010 Paavalin päivänä paistaa aurinko ja pakkasta on aamupäivällä - 11 C.