Kuopus takaisin Puukenkämaahan ja kolmen viikon loma.

Kävin Kuopuksen kanssa tervehtimässä sukua Keski-Suomessa. Äiti, jonka muisti alkaa pikkuhiljaa huonontua, ei millään muistanut Kuopusta ja sanoikin jo, ettei tämä kyllä ole...... Piti äidin mennä oikein ulos miettimään tyttärentytärtään ja muistuihan se sitten mieleen.

Siskosta tuli mummi vapunpäivänä. Kaksoispojat saivat nyt pikkusiskon, joka kylläkin syntyessään painoi enemmän kuin pojat yhteensä.

Tässä suvun nuorimmainen.

Ja sitten alkoi arki myös työelämässä. Uusi pomo on saatu, uusia naamoja näkyi yöllä. Piirin auton oli peura telonut korjauskuntoon. Lamppu näytti kohti taivaita, ilmankos taksit ja polliisikin vilkuttelivat valoja. Konepelti oli kunnon kuhmulla. Pian auto varmaan pääsee verstaalle, jossa sitä kokemuksen mukaan korjataan hartaudella 2-8 viikkoa. Sillä aikaa sitten saa ajaa sillä tankin ja kengurun risteytyksellä. Tai joutuu ajamaan omalla autolla.

Ihan mukavaa oli ajella valaistuvassa kevätyössä. Matkalla näkyi mm. siili ylittämässä tietä keskellä ei mitään, neljä teertä kuhertelemassa kynnöspellolla, pari jänistä, kettu, ja tietysti muutama valkohäntä- ja muu kauris. Joista toista tuijottelin silmiin ihan parin metrin päästä. Kotonakin olin jo ennen kuutta.

Tämä päivä menee taas haahuillessa, vaikka ne halvatun vuohenputket ilakoivat kaikissa perennapenkeissä. Taidan alkaa viljelemään vuohenputkea, niin eiköhän se häviä!

Kasvihuoneeseen kylvin vappupäivänä samettiruusua, revonhäntää, unikkoa, auringonkukkaa. Näkyi siellä jo samettiruusut itäneen.

Lisäksi puutarhalta jostain kumman syystä tarttui paidan helmaan hemlokki, tähkätädykkeitä, pikkutyöhtöangervoita ja pari parsan tainta. Sekä ruohosipuli. Niin ja yksi ruukustaan pullahtanut timanttituija.

Menisköhän ottamaan tirsat?