Hyvin nukutun ja suht kivuttoman yön jäkeen koitti sunnuntaiaamu.

Kylällä oli oikein markkinat ja koskapa olin edellisenä päivänä ostanut paikallisesta liikkeestä kolma laatikkoa pusuja, joissa olikin parasta ennen päiväys kuukausi sitten, päätin viedä avaamattoman laatikon takaisin. Siinä kävi sitten niin, että hintalappuun oli ilmestynyt maininta Huom. päiväys. Sitä en ollut edellisenä päivänä huomannut tai sitten se ei ollut siinä ostohetkellä. Tuotteet myytiin kuitenkin täydellä hinnalla. Kauppias sanoi, että voi voi ja hymyili päälle. Eikä ollut puhettakaan mistään hyvittämisestä. Ok, tämä ihminen siis äänestää jaloillaan. Eikä astu kyseessä olevaan liikkeeseen vähään aikaan. Joka viikkoiset kahvittelut siellä  jäävät nyt väliin.

No, mennään kauppaan sitten. Ovet kiinni! Kauppa aukeaa vasta puolen tunnin päästä!

Onneksi Esikoinen asuu kirkolla niin menin sinne sitten kiukuttelemaan. Esikoinen tarjosi pinaattilettuja ja lohisalaattia. Nälkäiselle maistui ja elämäkin alkoi tuntumaan helpommalta. Esikoisen tytär opiskelee viittomakieltä. Siinä harjoiteltiin kaikki kolme kirjaimia viittomaan. Ja todettiin, että minulla on paha puhevika viittomakielellä. Sormet kun sojottivat minne sattuu nivelrikon takia.

Pojanpojan ja bonus lastenlasten synttäreitä vietettiin tänään. Hyvät oli tarjoilut. Kiitos. Mies ei kuitenkaan voinut osallistua, koska televisiosta tuli Suomi-Ruotsi ja formula. Samaan aikaan vielä. Ei sentään kantanut toista televisiota olkkariin, että olisi voinut katsoa molempia yhtä aikaa.

Ruuaksi on tänään tonnikala-banaani pitsaa, itsetehtyä. Miehen puolikkaasta löytyy myös homejuusto, minulla sipulia ja paprikaa.

Huomenna on mentävä taas ilahduttamaan asiakkaita kaikenmaailman mainoksilla ja laskuilla. Ei halua.