on puutarhatyöt jääneet niin pienelle, ettei melkein kehtaa tunnustaakaan.

Loman aikana, jota on ruhtinaalliset viikko takana ja toinen viikko edessä, olen saanut  puolet perennapenkeistä putsattua. Ensimmäistäkään siementä ei ole kylvetty eikä mukulaa istutettu. Puutarhalta hain kuusi tuijaa istutettavaksi näkösuojaksi. Ne on Mies jo saanut maahan.  Viisi kuunliljaa on myös saanut uuden kodin. 

Täytyy kyllä myöntää, että sormet syyhyävät ihan kauheasti, mutta nyt pitää vähän jarruttaa. Kesän työrupeama tulee olemaan sitä luokkaa, että lokakuun alussa pistän kädet ristiin ja kiitän Luojaani. Jos edes selviän koko kesästä. Ei ainakaan montaa alle kymmenen tunnin päivää tule. Pelottaa jo etukäteen.

Muut varhaisjakelusta irtisanotut vetivät kotona lonkkaa, kuka lyhyemmän, kuka pitemmän irtisanomisajan. Ja minä tyhmä aloin postintädiksi. Vaikka irtisanomisaika olisi loppunut vasta12.5.

 Ei valiteta enää. Ainakaan ääneen. Ja onhan minulla viikko lomaa elokuussa.

img405.jpg