RakasMies katselee netistä traktoria, jossa olisi tasainen lattia. Vanhaksi kun on tulossa, eikä jalka enää nouse niin kepeästi. Ja sai sitä paitsi viime talvena puukuormaa purkaessa issiaksen, joka kesti melkein kolme kuukautta, kun oli niin huono asento.

Aikaa kuluu, jo löytyy sopivan oloinen ja hintainen. Sitä siinä sitten pyöritellään ja katsotaan kaikki kuvat useampaan kertaan päivän mittaan. "Kyllä olisi hyvä, kato, tasalattia, kyllä tuollainen olisi hyvä, aika kallis." Mihin HyväVaimo sanoo, että joo, hyvä on, osta pois, sen verran saadaan rahaa kasaan, jos sitten sen vanhankin saisit kaupaksi. RakasMies jatkaa: "olisi se hyvä ja siisti." Ja tätä jatkuu viikon. Sitten RakasMies jo puhuu Pojalle ja Poika heti soittaa myyjälle. RakasMies jatkaa: "olisi se varmaan hyvä, mutta on kyllä kallis, ei kai me nyt katsomaan mennä."

 Netistä katsotaan taas kuvia ja tuumataan. Siinä sitten kuluu aikaa ja viimein Hyvävaimo hermostuu ja sanoo Pojalle, että soita sinne uudestaan, kun RakasMies ei sitä kuitenkaan tee. Poika Soittaa ja traktori on vielä siellä. Jos viikonloppuna menisi katsomaan. RakasMies jo tuumaa, ai vai mennään katsomaan.

Sitten traktorin myynti-ilmoitus onkin hävinnyt netistä ja traktori on myyty. RakasMies muistaa seuraavat pari vuotta puhua kuinka hyvä se traktori olisi ollut, sellainen tasalattia.......

HyväVaimo on saanut päähänsä että pitää saada kuntopyörä. Kyllä sillä olisi mukava poljeksia saunakamarissa kesäaamuisin ja lukea samalla, kuntokin kohenisi ja ehkäpä painokin putoaisi, niin ja talvella sen voisi laittaa olohuoneeseen, niin samalla voipi katsoa telkkaria.

Ja tuumasta heti toimeen. HyväVaimo katselee kaikki mahdolliset netti-ilmoitukset jo samana päivänä ja tilaa posauttaa kuntopyörän. Vähän se oli kallis, mutta ei nyt siihen hätään halvempaakaan löytynyt.

Kuntopyörä tulee kotiin kannettuna Itellan autolla ja HyväVaimo sen heti asettelee olohuoneeseen ja toden totta, polkee sillä vartin joka ilta telkkaria katsoessa. Paino ei tosin putoa eikä taida  kuntokaan kohentuakaan.

Keväällä sitten tuntuu, että kuntopyörä on niinkuin vähän liikaa olohuoneen nurkassa ja niinpä HyväVaimo retuuttaa sen saunakamariin. Käy sillä polkemassa muutaman kerran kesällä. Ja sen jälkeen se hautautuu milloin mattojen, milloin keinunpäällisten, milloin havupussin alle.

Ja HyväVaimo miettii, että mitähän minä silläkään teen. Persauskin tulee niin pahuksen kipeäksi, kun siinä on niin epämukava satula. Voisi sen vaikka myydä pois. Mutta sinne se kuntopyörä taitaa hautautua ikuisiksi ajoiksi kunnes kuolema Hyvän Vaimon tavoittaa ja perilliset sen sieltä sitten löytävät.

Kumpikohan ostosreissu on parempi?