perjantai, 3. heinäkuu 2020

Kaikenmaailman

pilkun ym. ynnääjiä.

Milloin on kysymys eskimojäätelöstä tai geishasuklaasta tai turkkilaisesta jogurtista ja nyt naisten kuukautissuojista.

Luulisi olevan tässä maailmassa olevan muitakin asioita huolehdittavana kuin naisten kuukautissuojat. Tai siitä, että niitä mainostetaan vain naisille ja joku naisimmeinen tästä miehen ihmettelystä otti  herneet nenäänsä. Tai oikeammin kuukautissuojayhtiön vastauksesta.

Ei pitäsi lukea kaikenmaailman iltalehtiä. Menen leipomaan sen sijaan mansikkaviinereitä. Vai saakohan sanoa mansikka.

 

 

keskiviikko, 6. toukokuu 2020

Juu täällä ollaan

vielä. 

Kiire on, kevät tulee!

Kevääseen kuuluu aina puiden teko. Välillä sujuu paremmin ja sitten ei. 

Mies jätti sormensa johonkin väliin, mutta onneksi ehti tempaista käden  pois ennenkuin tuli sormen päätön. Sitten olikin puuhommat tauolla pari kolme viikkoa.

20200320_110124.jpg

20200327_093917.jpg

20200326_173431.jpg

Sillä välin kasvihuoneessa.

20200504_140024.jpg

Perennapenkit on miltei läpikäyty. Pylly pystyssä, kun ei muuten taivu. Joten on ainakin takareidet saaneet venytystä. Ja kun ei juuri mitään raaski heittää pois, on perennoja ruukutettu runsain määrin. Samettikukat on koulittu ja auringonkukat  kasvavat. 

Ja kuten olen joskus aikaisemmin todennut. Pitäisi kai alkaa viljelemään vuohenputkea. Ei tarvitsisi hoitaa. Kyllä kasvaa. Joskus ennenmuinoin taimistot viljelivät kirjavalehtistä vuohenputkea myyntiin. Monikohan otti tuon kauniin perennan puutarhaan ja puhui sitten myöhemmin rumia.

Kun nyt ovat nämä hyönteishotellit niin kovaa huutoa niin tottahan meillekin.

20200504_141155.jpg

20200504_123502.jpg

Tyhmää kun valokuvat ovat niin isoja. Kai ne jostain saisi pienennettyä, mutta nyt ei ehdi...

 

 

tiistai, 24. maaliskuu 2020

Nyt ei sitten

muusta puhutta kuin siitä.

Meikäläiset istuu arestissa  karanteenissa seuraavat pari kuukautta.  Mitä asiaa nyt en niin kauhean pahana pidä. Mies on kotona aina muutenkin ja minäkin olen nurjalla mielellä ollut, kun pitää taas mennä sinne kauppaan.

Nyt käydään kaupassa puolentoista viikon välein, korkeintaan. Pikkusen askarruttaa semmonen asia, että mitenkäs se tuleva viljelykausi, jos ei pääse puutarhakauppaan. Paitsi, että tarjousmultaa on jo saanut  ja sitä on kotiin hamstrattu  säkkikaupalla. Siemeniä onneksi saa verkkokaupasta ja kaikkea muutakin vissiin. Mutta se puutarhakauppaan menon jääminen vähän harmittaa.

Lankaa on vaikka kahden vuoden karanteeniin ja tekemättömiä ristipistotöitä kymmeneksi vuodeksi. Ja uusi ompelukone..... Kohta pääsee siirtelemään kasveja pihalle,

Miehellä on "mutterinlajittelua", jos paha paikka tulee. Ja polttopuun tekoa moneksi kuukaudeksi.

Kyllä se tästä. Kun vaan vessapaperi riittää.

lauantai, 14. maaliskuu 2020

Koronaan

sairastuneita on nyt vähän yli kaksisataa, mutta positiivista on se, että loput rapiat viisi miljoona suomalaista on enemmän tai vähemmän terveitä!

lauantai, 22. helmikuu 2020

Vanhemmuuden taakasta

 ja kun on melkein päässyt, iskee ihmisyyden taakka. 

Suorastaan hävettää olla länsimaalainen, hyvin toimeentuleva, lottovoittona Suomeen syntynyt, hyvin ruokittu, yöt lämpimässä nukkuva, veroista, terveydenhoidosta, koulutuksesta ja siitä ettei kaupasta saanut xx tavaraa valittava ihminen Viimeksi tänään iski hirveä syyllisyyden taakka, kun luin hesarista Syyrian ihmisistä. Ja sitä ennen katsellessani televisiosta  Yhdysvaltojen  siirtolaispolitiikkaa. Tässä ohjelmassa oli kyseessä kiinalaiset. Vaikka sitten nekin hyvin kelpasivat, kun tuli toinen maailmansota ja Yhdysvalloista Kiinan "ystävä".

Perussuomalainen ajatusmaailma: Pikkusen kun pommittaa, niin heti pakkaavat riepunsa ja romunsa ynnä kakarat autonkotteroihinsa ja pystyttelevät hökkeleitä ympäriinsä ja sitten vielä valittavat, että on huonot olot. Olisivat pysyneet kotonansa. Kyllä siellä suurin piirtein muutama seinä vielä pystyssä on. Eikä oo meidän lapsia. 

Entäs jos joskus sattuu olemaan? Luuletteko, että tämä maailmankolkka tulee olemaan aina rauhassa. Katsokaapa ajassa taaksepäin. Ihminen ei koskaan opi. Ja vaikka oppisikin, raha tahtoo lisää rahaa. Eikä sillä ole väliä otetaanko se teidän, lastenne tai lastenlastenne selkänahasta.

Jos tähän maahan tulisi samanlainen tilanne kuin oli 1939 ja 1944, mihinkähän ne pakolaiset laitettaisiin.Olisikohan ne oikeita suomalaisia. Ryssiä ja vääräuskoisia ne talvi- ja jatkosodan ajan pakolaiset monen mielestä olivat. Veivät maat, naiset, työt ja leivän. Puhuivat omituista miesie kieltä ja tekivät ristinmerkkejä.

Minä meen tuntemaan syyllisyyttä ja häpeämään, kun eivät valtioiden johtajat ymmärrä sitä tehdä.  Ratsastellaan vaan valkosella orilla, maataan solariumin alla ja twiitataan. Ei kai ne kaikki edes tiedä missä Idlib on. 

Tiedättekö te? Lottovoittajat.