saatiin aamupäiväkahvilla istuessamme.

Mies oli vienyt linnuille uuden talitangon oksalle riippumaan. Ja kukas muu kuin HerraHepuli siellä yritti apajille. Vaikka mistä suunnasta ja miten päin. Mies jo pelkäsi, että saa mennä nostamaan Hepulin puusta, kun se yritti puun haarojen välistä lumikasan päällä seisten. Ja Nanna perässä.  Ei onnistunut tällä kertaa HerraHepulin metsästys.

 Mutta vehnät ja auringonkukat siemenet saavat kyytiä. Viime vuonna koirat söivät hulluina pähkinöitä, mutta kun Nannan silmät alkoivat rähmimään niin saavat nyt olla linnut ilman pähkinöitä. Aitauskin on välillä pitänyt rakentaa ruokintapaikan ympärille.

Lassi ei ymmärrä linnuista mitään, eikä ylösajava lintukoiramme senkään vertaa tai ei ole ymmärtävinään. Nanna joskus innostuu ja jahtaa lintuja pitkin pihaa. Viime vuonna  Lilli yritti jahdata variksia, mutta kun yksi niistä lensikin kohti pahalla äänellä rääkäisten, tuli Lillille aikamoinen kiire.

Se olis sapuska-aika. Kun välillä syö, niin ei nälkä pääse yllättämään.