on joskus in ja joskus out. Ja nyt se on totaalisesti out.

Maijalla on mitä ilmeisimmin kohtutulehdus. Tänään mennään eläinlääkärille ja katsotaan miten asiat on. Ylimääräistä juoksemista sinne tänne. Ja jos Maija leikataan, sitä pitää murehtia monta päivää, kun se kipuilee.

Muutenkin on aika apea olo. Ajattelen Naantalissa menehtyneitä nuoria ja heidän omaisiaan. Ei ole montaakaan vuotta kun samanlainen suru kohtasi samalla tavalla perhettä tässä lähistöllä.

Lisäksi apeutta tuo luvassa oleva räntäsade. Nytkö se kirottu etelän vihreä talvi jo alkaa? Ei olisi väliksi. Suututtaa radion ja tv:n ja lehtien suoranainen paniikin lietsonta. Lunta tulee, lunta tulee, huono keli,  huono keli, lunta tulee , räntää tulee, maailmanloppu tulee. Ja taaskin talvi yllättää suomalaiset. Me suomalaiset ollaan vissiin tyhmiä kun aina joku  pääsee yllättämään. Onpa hyvä ettei kukaan ole (kai) hyökkäämässä tänne. Sehän se vasta yllättäisikin. Jäisipähän ainakin Vanhasen laudat vähäksi aikaa unhoon.

Mihis se possukuume on jäänyt. Eikös koko Suomen pyörät pitäneet pysähtyä nyt syksyllä kun kaksikolmasosaa sairastuu sikainfluenssaan. Ihmeellistä toitotusta milloin  mistäkin asiasta joka tuutista. Vai onko niin, että niitä tuutteja on nykyään liikaa?

Tutkittu on taas: kiukkuiset äidit saavat sydänvikaisia lapsia. Miten kukaan enää uskaltaa lapsia hankkia. Eihän niitä pysty kantamaan yhdeksää kuukautta elämällä kaikkia ohjeistuksia ja terveellisiä elämäntapoja noudattaen. Jos olisin nyt harkitsemassa lapsentekoa, taitaisin jättää koko homman väliin.  Mutta eipä ole sellaisia murheita enää.

"Vaivansa on vanhuuskin: ellei rytkytä niin retkuttaa"

ohhoijaa.