muusta puhutta kuin siitä.

Meikäläiset istuu arestissa  karanteenissa seuraavat pari kuukautta.  Mitä asiaa nyt en niin kauhean pahana pidä. Mies on kotona aina muutenkin ja minäkin olen nurjalla mielellä ollut, kun pitää taas mennä sinne kauppaan.

Nyt käydään kaupassa puolentoista viikon välein, korkeintaan. Pikkusen askarruttaa semmonen asia, että mitenkäs se tuleva viljelykausi, jos ei pääse puutarhakauppaan. Paitsi, että tarjousmultaa on jo saanut  ja sitä on kotiin hamstrattu  säkkikaupalla. Siemeniä onneksi saa verkkokaupasta ja kaikkea muutakin vissiin. Mutta se puutarhakauppaan menon jääminen vähän harmittaa.

Lankaa on vaikka kahden vuoden karanteeniin ja tekemättömiä ristipistotöitä kymmeneksi vuodeksi. Ja uusi ompelukone..... Kohta pääsee siirtelemään kasveja pihalle,

Miehellä on "mutterinlajittelua", jos paha paikka tulee. Ja polttopuun tekoa moneksi kuukaudeksi.

Kyllä se tästä. Kun vaan vessapaperi riittää.