Yöt pimenevät, syksy lähestyy vääjäämättä, mutta vielä on kesää jäljellä. Josta varhaisjakaja on äärimmäisen onnellinen.

Somistuksessa löytyy...

Ja jälleen valittaa varhaisjakaja.

Tämä kaunis rivistö on varmaankin kesämökkiläisten käsitys maalaisromantiikasta tai sitten on saaristoon muuttanut runsain määrin taiteiljoita ja hippejä. Mökkitalkkari tms on kyllä nakutellut ihan telineen postilaatikoille, mutta mitään ei ole tapahtunut tässä kohtaa pariin kesään. Alkaa varhaisjakaja uskoa, että ovat kesämökkiläiset joko peukalo keskellä kämmentä/ huoletonta porukkaa / välinpitämättömiä  / taiteellisia / köyhiä etteivät omista kahta ruuvia tai naulaa ynnä vasaraa tahi muuta työkalua. Huomauttaa vielä varhaisjakaja, että suurimpaan osaan näistä laatikoista menee aamulehti ja päivällä tuo perusjakelun immeinen myös muuta postia.

ps. On tämä laatikkorivi ollut varhaisjakajan hampaissa ja kameran linssissä aiemminkin, mutta toisesta kuvakulmasta.

 

Kun nyt aloitettiin valittamaan niin sanotaanpa vielä yksi asia. Sellainen pieni ihan pikkirikkinen asia KUTEN TERVEHTIMINEN, on pahasti hukassa joillakin perusjakelun pojilla. Tuijotetaan tervehtijää, mutta ilmekään ei värähdä eikä huuli heilahda. Vikaa kotikasvatuksessa vai onko todella varhaisjakaja niin Ö-luokkaa, ettei tarvitse edes tervehtiä. Tämä koskee useampaa ihmistä tässä postin A-luokassa eli perusjakelussa.

Vaikka varhaisjakaja kuuluukin virman Ö-luokkaan, osaavat varhaisjakajan kaikki työtoverit sanoa tavatessa: "Hei!" 

Ai niin, ehkäpä varhaisjakajan olisi pitänyt tervehtiä "HEJ!" ruåtsiksi. Siinäpä se olikin, eivät perusjakelun pojat ymmärtäneet varhaisjakajan suomenkielistä HEI sanaa!

Ja lisää varhaisjakaja vielä valitukseen, että viimeisimmän palkkauudistuksen myötä ajaa varhaisjakaja taas pitkää lenkkiä, johon on tullut miltei 200 lehteä kesäasukkaiden myötä, reilusti alle tuntipalkan!

Nytpä menee varhaisjakaja jääkaapille, tekee runsaan mustikka/mansikkamaidon ja naattii.