oli varhaisjakajan yö muutakin kuin sitä samaa junnaamista.

Ihmetteli varhaisjakaja jo alkumatkasta ihme ääntä auton takaosasta. No rengashan se oli alapuolelta litteänä. Ja koskapa varhaisjakaja sen lisäksi, että omistaa pahasti nivelrikkoset sormet, ei muutenkaan osaa / kykene rengasta vaihtamaan, piti päivystäjän kutsua hinauspalvelun mies paikalle. 

Tällä kertaa oli virman autossa A) vararengas, B) siinä jopa ilmaa, C) tunkki ja D) rengasavain, joten hinausauton  kuskilta kävi renkaan vaihto kuin tyhjää vaan. Kunhan sai ensin potkittua pultit auki. Ja niin pääsi varhaisjakaja taas matkaan. 

Kyllä väsytti varhaisjakajaa ihan kamalasti! Juotuaan melkein litran vettä, kevennettyään itseään pari kertaa, syötyään ison omenan pysyäkseen hereillä, olikin varhaisjakaja jo melkein reitin loppusuoralla. Lopullinen herätys tuli siinä vaiheessa, kun valkohäntäkauris hyppäsi vasemmalta auton eteen, katosi kuin salama oikealle ja jätti takuuvarmalla karvotupon etupuskuriin. Ei ehtinyt varhaisjakaja sanomaan edes sielunvihollisen nimeä, mutta eipä painanut unihiekka silmää enää!

Kotona odotti varhaisjakajaa kunnon aamukahvi ja oma ihana vuode. Touhusi varhaisjakajan Mies melkein neljä tuntia, pesi varhaisjakajan pikku toiotan, imuroi sen sisältä ja vaihtoi öljyt. Sanoi suusuojuksen miltei olleen tarpeen pöpöjen varalta, joita kuulemma pesi ihan varmasti toiotan penkkien alla.

Kiitokseksi Miehelle leipoi varhaisjakaja sämpylöitä ja hiekkakakun sekä pesi keittiön ikkunat, jotta varhaisjakajan Mies voi tarkemmin seurata lintuja pihalla juodessa kahvia.