on tehty. Hyvä minä!!!

Iikka toi pelipaitansa, johon piti vaihtaa nimi selkään. Olisi sen varmaan saanut vähemmälläkin vaivalla, mutta mummi askarteli kangastilkuista ja siksakkasi vähän aikaa. Kyllä se kai kelpaa. 

Onpa hyvä kamera, kun koiran karvatkin näkyy.....

Ja sitten on taas siivottava. Jokohan vihdoin saisin tehtyä sen työhuoneen tyhjään vinttikamariin. Ei joka ikinen kerta tarvitsisi keskeneräistä työtä pistää johonkin myttyyn. 

Ristipistotyökin edistyy. Hitaasti mutta varmasti. Vähän harmittaa etten voinut käyttää alkuperäistä pohjakangasta, sitä mustaa. Ei olisi näillä lähes eläkeläissilmillä tullut mitään koko työstä mustalla pohjalla.